Neuroepätyypillisyyden ymmärtäminen ja tukeminen työyhteisössä

Neurokirjoon kuuluvat niin neurotyypilliset (eli keskimääräisen neurologisen kehityksen mukaiset) henkilöt kuin neuroepätyypillisetkin, joiden neurologinen kehitys tai toiminta poikkeaa keskimääräisestä.

Neuroepätyypillisyyteen kuuluu laaja kirjo neurologisia ja psykologisia ominaisuuksia ja tiloja, kuten esimerkiksi ADHD tai autismikirjo. Vaikka arvioiden mukaan 15–20 % ihmisistä on neuroepätyypillisiä, työelämässä aiheesta puhutaan vielä suhteellisen vähän. Tämä voi johtua monista syistä, kuten häpeästä, ennakkoluuloista, tietämättömyydestä ja pelosta leimautumista kohtaan.

Leima otsassa voi olla raskas matkakumppani

Tämä blogikirjoitus on neuroepätyypillisen ihmisen kirjoittama. Kirjoittajan matkakumppanina oli pitkään mukana otsassa oleva leima, jossa luki: outo. Kun ihminen on käytökseltään ja toimintatavoiltaan poikkeava, eikä vastapuoli osaa välttämättä tulkita mistä on kysymys, toiminta voi heijastua tuntemattomana. Ja tuntematon on kautta aikojen pelottanut ihmistä. Tuntematonta on vaikea ennustaa tai määritellä. Yksi vaihtoehto on tehdä se tutuksi. 

“Kaapista tuleminen” asian suhteen on jokaisen oma valinta. Joskus “outo-leima” voi satuttaa paljon enemmän kuin se, että on avoin ja ylpeä omasta neuroepätyypillisyydestään. Se on parhaimmillaan rikkaus ja voimavara, ja tietoisuuden lisääminen ja aiheesta avoimesti kertominen on parantanut tämän blogikirjoituksen takana olevan henkilön elämänlaatua. 

On silti ikävää, että joutuu pohtimaan uskaltaako tai haluaako tilanteestaan avautua. Se on monille hyvin henkilökohtainen asia, eikä kaikilla ole halua tai kykyä kertoa omaa tarinaansa. Tämän vuoksi yhteiskunnan, vaikuttajien ja terveydenhuollon roolilla on iso merkitys. Kukaan ei halua kantaa leimaa otsassaan.

Avoimuuden merkitys

Neuroepätyypilliset henkilöt voivat kohdata työelämässä erityisiä haasteita, mutta myös tuoda ainutlaatuisia vahvuuksia työyhteisöön. Silmukkeen asiantuntijatiimi on sitoutunut edistämään tietoisuutta ja ymmärrystä neuromonimuotoisuudesta, ja tarjoamaan tukea sekä osaamista työyhteisöille sen käsittelyssä. Voit koska tahansa ottaa meihin yhteyttä, niin kerromme mielellämme aiheesta lisää. Olemme Suomen johtava neuropsykiatrian asiantuntijatalo. 

Vinkkejä kuinka huomioida neuroepätyypilliset kollegat:

• Tietoisuus ja koulutus: työyhteisön on oltava tietoinen neuromonimuotoisuudesta ja siitä, kuinka tukea neuroepätyypillisiä työntekijöitä.

• Joustavuus: joustavat työajat ja -olosuhteet voivat auttaa sovittamaan työn yksilön tarpeisiin. Aistiärsykekuorman vuoksi esimerkiksi vastamelukuulokkeiden säännöllinen käyttö työajalla voi tuoda helpotusta esimerkiksi avokonttoriolosuhteissa.

• Selkeä kommunikaatio: parhaimpiin lopputuloksiin päästään, kun kommunikaatiotavoista jutellaan ystävälliseen ja ymmärtäväiseen sävyyn. Molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy, kun asioista sovitaan ja käydään läpi esimerkkejä. Tämän blogitekstin kirjoittanut henkilö ottaa esimekriksi usein asiat hyvin kirjaimellisesti, eikä kovinkaan hyvin osaa tulkita rivien välistä. Tyytymättömän palauteen saaminen näihin asioihin liittyen rohkaisi aikoinaan kirjoittajaa kertomaan tilanteestaan.

• Työtilan mukauttaminen: mahdollisuudet työtilan mukauttamiseen voivat parantaa keskittymistä ja työhyvinvointia.

• Työtehtävien sovittaminen: työtehtävissä voidaan huomioida työntekijän erilaisia vahvuuksia sekä erityisiä tarpeita.

• Työyhteisön tuki: antaa kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan väriloistosta. Kun työyhteisön jäsenet kunnioittavat ja ymmärtävät toisiaan, niin ilmapiiri pysyy hyvänä ja terveenä. Tämä lisää kaikkien työhyvinvointia.

• Tasa-arvoinen palkkaus ja urakehitys: kaikille työntekijöille on suotava samanlaiset mahdollisuudet.

• Keskusteluun ja avoimuuteen ja kannustaminen ja tietoisuuden lisääminen.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on kannustaa rakentamaan ymmärtäväistä ja toiset huomioon ottavaa työympäristöä. Muiden huomioiminen on tärkeä taito. Neuroepätyypillisyydestä puhuminen ja sen huomioiminen työpaikalla ei ole vielä kovin yleistä. Avoimuudella ja  ymmärrystä lisäämällä voimme rakentaa monimuotoisen ja tuottavan työympäristön, joka edistää kaikkien työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota. 

Keskustelu neuromonimuotoisuudesta, ja sen ymmärtäminen, ovat osa hyvinvoivaa työyhteisöä, jossa jokainen voi kukoistaa.